mira

Yo yo yo!

Nimeni on Mira Shemeikka ja olen pyörinyt Internetissä jostain 90-luvun puolivälistä. Olen vuosien varrella jakanut tietoa itsestäni niin jyrki.comin profiiliosion kautta kuin oman domainin alla. Vaikka minulla onkin sekä Lookbookissa että Tyylitaivaassa tunnukset, koin etteivät nämä riittäneet täyttämään tyylini filosofian vaatimuksia, joten luonnollinen jatkumo tästä kaikesta oli tietysti tyyliblogi. Koska kirjoitan tällä hetkellä kahteen musiikkiblogiin, olen iloinen että urakkaa jakamassa on muita persoonallisia ja valloittavia tsirbuloita!

Vaatekaappini on täynnä bändipaitoja ja mitä erikoisempia riepuja. Aloittaessani fuksina yliopistossa osallistuin kaupunkisuunnistus-nimellä kulkeneeseen opiskelijatapahtumaan, jossa suoritimme rasteja Tampereen keskustassa. Joukkueemme teema oli tylsähkösti 80-luku, mutta saimme todella paljon naureskelevia “mistä helvetistä ootte löytänyt noi vaatteet?” –tyylisiä kommentteja. KAIKKI ryhmämme vaatteet ja asusteet olivat peräisin minun vaatekaapistani, mutta tämän vastauksen yhteydessä en lähtenyt erikseen mainostamaan, että käytän näitä kuteita normaalistikin.

Joukkuekuva

Kokoelmani aurinkolaseista, verkkatakeista, pipoista ja värikkäistä trikoista ovat mittavat. Haluaisin ison vaatehuoneen. Lähes kaikki vaatteeni ovat peräisin kirppareilta, second hand –liikkeistä, ulkomailta tai sukulaisten ja tuttavien vinteiltä.

Halusin pienenä parturi-kampaajaksi. Vaikka en ole koskaan oikein ymmärtänytkään mitään hiusten laittamisesta, ovat pääkarvani näkyneet maailmalle ties minkä värisinä ja mallisina. Niin värjäykset kuin leikkaukset ovat hoituneet aina omien kätösten avulla, koska olen idean saadessani usein liian kärsimätön odottamaan sekuntiakaan. (Nykyisestä permanentista käy kyllä kiittäminen ex-kämppistä!)

Tällä hetkellä hiustyylini on oikeastaan tällainen, mutta takapiiska puuttuu:

Rehellisesti sanoen tyylini vaihtelee todella paljon. On päiviä jolloin olen jätkämäinen, päiviä jolloin todella naisellinen, päiviä jolloin päälläni on kaikki sateenkaaren värit, päiviä jolloin kaikki on mustaa jne. Inspiraationa pukeutumiseen voi toimia lähes mikä tahansa, mutta olen huomannut poimivani päälleni juttuja, jotka tulevat ‘muotiin’ vuoden tai parin kuluttua. Eli kaikkea sellasita, mikä vielä toistaiseksi koetaan kauheaksi.

Helmikuu 2008, haaremihousut

Kriteerit kivalle vaatteelle ovat yksinkertaiset. Sen pitää tuntua kodikkaalta ja istua päälle. Muulla ei sinänsä ole merkitystä, sillä usein käy juurikin niin, että ostan kirpputorilta juuri sen vaatteen, jolle olen nauranut pisimpään. Vaikka haluankin hymyilyttää pukeutumisellani, yritän pysytellä kohtuudessa. Jos yläosa on näyttävä, alavartaloani peittää jokin neutraali vaate ja niin pois päin.

Venäjän presidentinvaalien inspiroima asukokonaisuus

Kodittomien inspiroima asukokonaisuus

Musiikki on luultavasti suurin innoittajani. En juurikaan kiinnitä huomiota muusikkojen itsensä tyyliin, mutta jos päiväni lähtee käyntiin progella on progressivinen pukeutuminen todennäköisempää kuin päivänä jolloin herään post-rockiin. (En koskaan kylläkään herää post-rockiin, se on nukahtamismusaa.) Kuuntelemani musiikki vaihtuu vielä tiiviimmin kuin vaatetukseni, joten jos kiinnostaa seurailla kunkin hetken suosikkilevyjäni kannattaa tsekata Spotify-soittolistani hetken levyistä sekä musiikkiblogini (All Ears & Fresh from Finland).

Tällä hetkellä minua inspiroi/ kiinnostaa
- lastentarha-ajat
- luonnonläheiset sävyt
- hippeily
- crusteilu
- klasikkohitit ja ikivihreät

- shortsit ja shortsipuvut