Taas on se aika vuodesta, kun Suvilahti täyttyy hyvistä bändeistä ja itsensä tiedostavasta yleisöstä. Kaupunkifestivaalille pukeudutaan näyttävämmin kuin keskellä peltoa järjestettäville festareille, koska se on mahdollista, kun ei tarvitse yöpyä leirintäalueella teltassa. Samalla pukeutumisesta tulee astetta haastavampaa, koska "se mitä on puhtaana/ kuivana/ mitä nyt sattuu oleen mukana" -kortti ei päde kaupunkiolosuhteissa.
Mitä siis laittaa päälle?
1. KOPIOI ESIINTYJÄN TYYLI
Flow'ssa esiintyy tänäkin vuonna näyttäviä artisteja, joilla on omaperäinen tyyli. Jos siis odotat lauantaina M.I.Aa eniten, mikset samantien näyttäisi muillekin sitä. Valitse siis mieluinen kuva artistista, ja kopioi sen asukokonaisuus mahdollisimman tarkasti. Valitse esim. tää, tää, tää tai tää. Jos kopioit tarkasti, et voi epäonnistua! Muita helposti kopioitavia ovat esim. The XX ja Jónsi.
2. KOPIOI JONKUN TYYLIKKÄÄN TYYPIN TYYLI
Jos et halua olla lokeroitavissa jonkun tietyn esiintyjän faniksi, voit kopioida tyylin joltakulta tavikseltakin. Valmiiksi pukeutumisesta tunnustusta saaneita kopioimalla ei mene mönkään. Hyviä malleja löytyy esim. HEL-Looksista, Lookbookin hypetetyimmistä, Face Hunterista jne.
3. INSPIROIDU UNOHDETUSTA
Mitkä olivat tärkeimmät tv-sarjat, leffat, muusikot, näyttelijät, urheilijat tai piirroshahmot nuoruudessasi? Selaa Internetiä ja hae inspiraatiota jo kertaalleen rakastetusta ja unohdetusta. Leikkaa hiuksesi kuten Geena Davisilla 1996 tai lähde poikkeamaan vanhempien vintillä löytääksesi vanhan Turtles-reppusi. Tuunaa Spice Girls -paita isolla kaula-aukolla tai shoppaile nopeasti kirpparilta jotain, jota Kyllä isä osaa-sarjan Jonna olisi voinut pitää yllään sarjassa.
4. INSPIROIDU LADY GAGASTA
Mullekaan ei oo vielä ihan varmaks selvinny, onks hyväksyttävää diggailla Gagasta. Hipster Runoffissa oli hauska postaus Gaga-faneista, missä kai dissattiin niitä. Mut ainahan sä voit olla silleen 'sarkastisesti' inspiroitunut siitä. Lady Gagahan vetää pukeutumisensa siis ihan överiks, eikä kukaan muu voi silleen kokonaisuudessaan pukeutuu silleen, ellei oo kyse naamiaisista, mut voit kopsii jotain yksityiskohtii sieltä sun täältä, silleen näyttävästi mut ei överisti. Esim. hiukset tai aurinkolasit tai päähine on viel aika hyvii kopioitavii, mut musta tää menee jo överiks. Ellei sit vedä kans överiks 'sarkastisesti'.
5. VALITSE JOTAIN SEURAAVISTA PÄÄLLESI:
Asusteet: Raybanit, lipalliset aurinkolasit, silkkihuivi, kangaskassi, hillitty käsilaukku, vyölaukku, sulkakoru, shamaanikoru, DIY-korut
Kengät: Purjehduskengät, korkkarit, bootsit, maiharit
Vaatteet: Eläinkuosi, new new rave, minimalistinen musta, vintage-kukkamekko, tiukat farkut, farkkupaita, farkkutakki, farkkuliivi, kuviolliset leggingsit, retro verkkatakki, röyhelöjutut, joku muu vaate joka osottaa et oot ajan hermoilla mutta et osta vaatteita H&M:stä tai Gina Tricotista tms.
Hiukset: Vesigeelitukka, puolikalju, afro, huolimaton nuttura, foliokiharat
Ajan kuluksi voit printata tästä Maijan piirtämän bingon Suvilahteen mukaan otettavaksi. Jos bongaat kaiken saman ihmisen päältä, muista ottaa kuva ja lähettää meille niin saat yllätyspalkinnon!
...ja sikäli kun tämänpäiväisen Hesarin NYT-liitteen innoittamasta keskustelusta käy ilmi, hipsterit eivät kehtaa myöntää olevansa hipstereitä, koska hipsterikulttuurissa tavoitellaan individualistista innovatiivisuutta ja vihataan kaikkea massakulttuuria, joten todellisuudessa aidoin hipsteri pukeutuu täysin päinvastaisesti kuin muut Flow-hipsterit. Jos siis bongaat seuraavan anti-Flow-bingon täyteen, olet törmännyt Suvilahdessa hipstereistä hipsterimpiin, uniikkeihin yksilöihin, jotka erottuvat muista festivaalivieraista omalla persoonallisella tyylillään.
PS. Jos aiot olla Flow'ssa kaikkina kolmena päivänä, MUISTATHAN pukeutua eri tavalla joka päivä, koska saman asukokonaisuuden käyttäminen useampana päivänä on NOLOO!
PPS. Jos inspiroituneena tästä postauksesta satut pääsee HEL LOOKSIIN niin muistathan sanoo, et sua inspiroi Fashition!
perjantai 13. elokuuta 2010
FLOW-pukeutumisopas + bingo
Tunnisteet:
bingo vaan ei dingo,
festival grazynezz,
hipsterit,
lady gaga,
maija,
mira
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Miran kesä
Nyt seuraa tiivistelmä kesästä (tähän asti), että päästään asioissa eteenpäin. Maita ja mantuja tuli matkattua, bändejä katteltua ja kotikin muutti Tampereen keskustasta Helsingin Punavuoreen. Kunnes taas ensi viikolla seuraa muutto ja viides eri koti tänä vuonna.
Juhannuksen vietin poikaystävän kanssa mummolassa Orivedellä. Kuvassa saunavihdantekohommat.
Suoraan juhannuksesta matkattiin Tanskaan. Nukkumista vaikeutti turkulaiset, mutta onneks oli korvatulpat.
Maijakin tuli mukaan.
Siellä oli kivaa niinku aina ennenki
Oli helkkarin kuumaa, tuulista ja pölyistä.
Syötiin maailman parhaita festariruokia (kuvassa kookos-kanttarellipasta) kunnes meidän (Sussen) trangia pöllittiin.
Nähtiin Prince ja moni muukin näki. (Muita huippukohtia oli Gorillaz ja Damon Albarn <3, Japandroids, Titus Andronicus, Kasabian jne.)
Hylätty festarikoti
Roskilde-seuralaiset lähti takas Suomeen kun minä ja ex-kämppikseni Susse jäätiin kööpenhaminalaiseen kattohuoneistoon asuun päiväks. Sitten oli edessä piiitkä junamatka Tanskasta Serbiaan.
Matkustettiin myös junalautalla.
Yöjunassa Berliinin ja Budapestin välillä tutustuimme vanhaan naiseen, jolla oli helkkarin kiinnostavia tarinoita mm. Suomen hiihtoretkistä ja siitä, kuinka se oli kerran heitetty junasta hyytävimmällä talvella, ja se oli sit päätynyt yöksi junanvaihteenhoitajan luo keskelle ei mitään.
Samainen muori opetti minulle, missä ovat nenän akupuntkiopisteet, koska olin saanut Tanskassa maailman megaisimman nuhan ikinä.
Serbiassa tutustuttiin ehkä koko festivaalin ainoisiin serbialaisiin sillä kaikki muut oli Briteistä. Igor ja Bojan kyyditsi meitä autolla ja näytti hienoja paikkoja päiväsaikaan. Mukana oli vielä Igorin 19-vuotias kaksoisveli, joka näytti ihan siltä Edward Cullenilta (onks oikein, en oo kattonu Twilightei). Sen nimi oli ehkä Goran, jos muistan oikein, mut siitä ei oo kuvia.
Italialaismiehet teippasivat Sussen Yeasayerin eturivissä, mistä alkoi lahjarikas ystävyytemme italiaanoihin.
Puhelimilla piti soitella, vaikka ei ollut metriäkään välissä.
Crookersien keikalta löysimme festarin ainoan lätäkön!!!
Die Antwoord oli ihan kipeeeeeeen hyvä! Heitettiin yläfemmat noiden kaa!!!
Päivä päättyi niin arvaamattomasti kuin saattoi arvata. Aamukahdeksan maissa lähti hiukset ensin Bojanilta ja sitten Susselta, ja sitten myöhemmin yhtä sun toiselta britiltä leiristämme. (Väärinkäsityksien välttämiseksi: bändit festareilla siis soitteli iltakasista aamukasiin plusmiinus tuntipari!) Tavattiin myös saksalainen Ben, joka oli ollut karhubongausmatkalla jossain Helsingin lähellä.
Perjantai-iltana ennen bändejä harrastettiin mm. vuvuzela beerbongia Susselta Etelä-Afrikan tuliaisiks saamastani vuvuzelasta.
Käytiin kattomassa melkeinpä kaikki siistit bändit eturivistä. Tässä Jokerin ja Nomadin eturivissä. Suomessa niitä voi mennä kattoon tällä viikolla Flow Festivalille.
Serbiassa oli hienommat bajamajat ku Suomessa.
Näin Klaxonsin viidettä kertaa ja viidennessä eri maassa! Uus matsku kuulosti ihanalta.
2steppailtiin Röyksoppin keikalla, ja tutustuttiin britteihin, joista yks oli jostain kumman syystä käyny armeijan Suomessa.
Sit tutustuttiin Darreniin ja Jamieen Birninghamista
Sit Missy Elliottin keikalla tutustuttiin serbialaisiin kaunottariin, jotka meidän piti nähä vielä David Guettan keikalla myöhemmin, mut Guetta oli houkutellu yleisöö melkein yhtä paljon ku se houkutteli kohtalokkaaseen Love Paradeen, joten eipä paljoo näkyny.
Tässä on se vallihauta, jossa David Guetta siis esiinty - kuvattuna reippaasti sen keikan jälkeen.
Sitte lähti multakin hiukset, koska en pystyny elään tuolla helteessä takatukan kanssa. Varjostahan ei pystyny poistuun minnekään ennen kuin aurinko oli laskenut.
Äh en jaksakaan selittää enää näin yksityiskohtaisesti ku tästä tulis niiiiiin pitkä.
Chemical Brothersin sijasta mentiin kattomaan Jamaicaa, ja siellä keikalla olikin meidän lisäks ehkä kaks henkee. Ne oli ruotsalaisia ja toinen niistä näytti ihan Jaakko Eino Kalevilta. Kuvassa musisoiviin Justicen kamuihin me tutustuttiin myöhemmin Saksassa!
Ehkä kivoin paikka Exit festivaleilla oli Dance Arena, joka oli ylempänä kuvattu valoisaan ajankohtaan. Vikana yönä nähtiin tuossa esiintymässä Dj Mehdi, Crystal Castles (oli nii tuttua että nukahdettiin kesken keikan), Busy P (oli niin törkeen hyvä verrattuna taannoiseen Tavastia-vierailuun että HUH HUH), SebastiAn ja A-Trak.
Tässä kuvassa mua vituttaa, kuinka hyvä SebastiAn oli. Jouduin huutaan sille rumia sanoja ja näyttään keskisormee, koska aina ku olin saanu tupakan sytytettyä ja uuden kylmän kaljan käteen se soitti jonku megaisan elektro-SebastiAn remixinsä jostain klassikkobiisistä (esim RATMin Killing in the Name) että oli pakko tumpata rööki kaljaan ja rynnätä eteen riehuun. Mut ei se sit loppupeleis mitään, koska yks kalja oli euron ja yks röökiaski vielä vähemmän.
Tollasen 12 tunnin tanssirupeaman jälkeen vitutti kiivetä tollasia kilometriportaita. Järkkärit halus meidän kanssa yhteiskuvaan ku oltiin kaiketi vähä uupuneen olosia kun päästiin huipulle.
Ennen lähtöö syötiin viel serbialaista perinneruokaa, joista etualalla oleva maistui juuri siltä miltä näyttää eli hernekeiton ja riisipuuron seikoitukselta. Sitten ajeltiin taksilla juna-asemalle Purple Rainin soidessa kovaa taustalla ja saatiin kokea maailman kammottavin junamatka ikinä.
Serbiasta päädyttiin Wieniin juomaan luonnollisesti viiniä.
Kaivattiin vähän muutakin huvia kuin vaan festareita, joten mentiin huvipuistoon Wiener Prateriin ja 117 metrin korkeudessa pyöriviin keinukaruselleihin (HYISSSSSS). Vertailumielessä kerrottakoon että Näsinneulan ulkoilmatasanne on 110 metrissä.
Tässä samasta tilanteesta videokuvaa. Kerrottakoon myös, että korkeanpaikankammoni ei ole tuon kokemuksen jälkeen yhtä paha kuin ennen, vaikka paskat housuun -tilanne ei kaukana ollutkaan.
Sieltä sai myös helkkarin hyvää pitsaa, mitä ei kuitenkaan suositella syötäväksi jos aikoo mennä vielä laitteisiin. Extasy-nimeä kantanut vekotin oli ehkä hurjin vempele, missä olen koskaan käynyt. Se pyöri pää alaspäin 120 kilometrin tuntivauhdilla ja ihmiseltä jos toiseltakin lensi siinä oksennus.
Sen sijaan Xu'n loistavia vegaaniruokia suosittelen syötäväksi aina. Vegaaninen "kana" ja "ankka" ja "ranut" ynnä muut herkut veivät kielen mennessään eivätkä oikeastaan maksaneetkaan juuri mitään.
Monen junan ja kaupungin kautta kuljimme foliorullat päässä, mutta onneksi lopputulos oli odotettu.
Päästiin päämäärään Gräfenhainicheniin, missä siemailtiin halvinta itävaltalaista viiniä.
The Very Best oli hyvä (kuva: Intro.de)
Valkosipulileipä oli hyvää (kuva: Jesse)
Litran cuba libret oli vähän liiankin hyviä
Two Door Cinema Club oli niin ihana ku saatto odottaa <3
Darwin Deeez oli ihanin <3 (kuva: Ville)
Kings of Convenience oli täydellinen sunnuntaibändi ja Erlend Oyella oli pakko olla virheetön musamaku, koska se oli varmaan jokaisella keikalla mun vieressä jorailemassa
Ei oo pelkkää legendaa se ovea päin käveleminen, sillä nää ruhjeet tuli bajamajasta.
Jäbät osti Jaguarin Essenistä ja niinpä lähettiin Meltistä pienelle roadtripille.
Rostockissa oli suihkulähde, jossa oli hävyttömän paljon alastomia lapsia uimassa
Lautalla takas Suomeen
ja tällä kertaa Sussen autolla Muurameen Naamat-festivaaleille
Matkalla pysähdyttiin ostaan hevisormuksia Linnatuulen sellasista "purkka-automaateista"
Naamoilla oltiin aika naamat, mut Folke Westside oli enemmän.
Paluumatkalla oli pakko pysähtyä ABC:lle haukkaan hampurilaisia. Se Hesen falafel-hampurilainen on muuten yllättävän hyvää.
Sit muutin Helsinkiin ja sitten lähettiin Forssaan, mutta ne onkin sitten jo ihan uusia tarinoita.
Juhannuksen vietin poikaystävän kanssa mummolassa Orivedellä. Kuvassa saunavihdantekohommat.
Suoraan juhannuksesta matkattiin Tanskaan. Nukkumista vaikeutti turkulaiset, mutta onneks oli korvatulpat.
Maijakin tuli mukaan.
Siellä oli kivaa niinku aina ennenki
Oli helkkarin kuumaa, tuulista ja pölyistä.
Syötiin maailman parhaita festariruokia (kuvassa kookos-kanttarellipasta) kunnes meidän (Sussen) trangia pöllittiin.
Nähtiin Prince ja moni muukin näki. (Muita huippukohtia oli Gorillaz ja Damon Albarn <3, Japandroids, Titus Andronicus, Kasabian jne.)
Hylätty festarikoti
Roskilde-seuralaiset lähti takas Suomeen kun minä ja ex-kämppikseni Susse jäätiin kööpenhaminalaiseen kattohuoneistoon asuun päiväks. Sitten oli edessä piiitkä junamatka Tanskasta Serbiaan.
Matkustettiin myös junalautalla.
Yöjunassa Berliinin ja Budapestin välillä tutustuimme vanhaan naiseen, jolla oli helkkarin kiinnostavia tarinoita mm. Suomen hiihtoretkistä ja siitä, kuinka se oli kerran heitetty junasta hyytävimmällä talvella, ja se oli sit päätynyt yöksi junanvaihteenhoitajan luo keskelle ei mitään.
Samainen muori opetti minulle, missä ovat nenän akupuntkiopisteet, koska olin saanut Tanskassa maailman megaisimman nuhan ikinä.
Serbiassa tutustuttiin ehkä koko festivaalin ainoisiin serbialaisiin sillä kaikki muut oli Briteistä. Igor ja Bojan kyyditsi meitä autolla ja näytti hienoja paikkoja päiväsaikaan. Mukana oli vielä Igorin 19-vuotias kaksoisveli, joka näytti ihan siltä Edward Cullenilta (onks oikein, en oo kattonu Twilightei). Sen nimi oli ehkä Goran, jos muistan oikein, mut siitä ei oo kuvia.
Italialaismiehet teippasivat Sussen Yeasayerin eturivissä, mistä alkoi lahjarikas ystävyytemme italiaanoihin.
Puhelimilla piti soitella, vaikka ei ollut metriäkään välissä.
Crookersien keikalta löysimme festarin ainoan lätäkön!!!
Die Antwoord oli ihan kipeeeeeeen hyvä! Heitettiin yläfemmat noiden kaa!!!
Päivä päättyi niin arvaamattomasti kuin saattoi arvata. Aamukahdeksan maissa lähti hiukset ensin Bojanilta ja sitten Susselta, ja sitten myöhemmin yhtä sun toiselta britiltä leiristämme. (Väärinkäsityksien välttämiseksi: bändit festareilla siis soitteli iltakasista aamukasiin plusmiinus tuntipari!) Tavattiin myös saksalainen Ben, joka oli ollut karhubongausmatkalla jossain Helsingin lähellä.
Perjantai-iltana ennen bändejä harrastettiin mm. vuvuzela beerbongia Susselta Etelä-Afrikan tuliaisiks saamastani vuvuzelasta.
Käytiin kattomassa melkeinpä kaikki siistit bändit eturivistä. Tässä Jokerin ja Nomadin eturivissä. Suomessa niitä voi mennä kattoon tällä viikolla Flow Festivalille.
Serbiassa oli hienommat bajamajat ku Suomessa.
Näin Klaxonsin viidettä kertaa ja viidennessä eri maassa! Uus matsku kuulosti ihanalta.
2steppailtiin Röyksoppin keikalla, ja tutustuttiin britteihin, joista yks oli jostain kumman syystä käyny armeijan Suomessa.
Sit tutustuttiin Darreniin ja Jamieen Birninghamista
Sit Missy Elliottin keikalla tutustuttiin serbialaisiin kaunottariin, jotka meidän piti nähä vielä David Guettan keikalla myöhemmin, mut Guetta oli houkutellu yleisöö melkein yhtä paljon ku se houkutteli kohtalokkaaseen Love Paradeen, joten eipä paljoo näkyny.
Tässä on se vallihauta, jossa David Guetta siis esiinty - kuvattuna reippaasti sen keikan jälkeen.
Sitte lähti multakin hiukset, koska en pystyny elään tuolla helteessä takatukan kanssa. Varjostahan ei pystyny poistuun minnekään ennen kuin aurinko oli laskenut.
Äh en jaksakaan selittää enää näin yksityiskohtaisesti ku tästä tulis niiiiiin pitkä.
Chemical Brothersin sijasta mentiin kattomaan Jamaicaa, ja siellä keikalla olikin meidän lisäks ehkä kaks henkee. Ne oli ruotsalaisia ja toinen niistä näytti ihan Jaakko Eino Kalevilta. Kuvassa musisoiviin Justicen kamuihin me tutustuttiin myöhemmin Saksassa!
Ehkä kivoin paikka Exit festivaleilla oli Dance Arena, joka oli ylempänä kuvattu valoisaan ajankohtaan. Vikana yönä nähtiin tuossa esiintymässä Dj Mehdi, Crystal Castles (oli nii tuttua että nukahdettiin kesken keikan), Busy P (oli niin törkeen hyvä verrattuna taannoiseen Tavastia-vierailuun että HUH HUH), SebastiAn ja A-Trak.
Tässä kuvassa mua vituttaa, kuinka hyvä SebastiAn oli. Jouduin huutaan sille rumia sanoja ja näyttään keskisormee, koska aina ku olin saanu tupakan sytytettyä ja uuden kylmän kaljan käteen se soitti jonku megaisan elektro-SebastiAn remixinsä jostain klassikkobiisistä (esim RATMin Killing in the Name) että oli pakko tumpata rööki kaljaan ja rynnätä eteen riehuun. Mut ei se sit loppupeleis mitään, koska yks kalja oli euron ja yks röökiaski vielä vähemmän.
Tollasen 12 tunnin tanssirupeaman jälkeen vitutti kiivetä tollasia kilometriportaita. Järkkärit halus meidän kanssa yhteiskuvaan ku oltiin kaiketi vähä uupuneen olosia kun päästiin huipulle.
Ennen lähtöö syötiin viel serbialaista perinneruokaa, joista etualalla oleva maistui juuri siltä miltä näyttää eli hernekeiton ja riisipuuron seikoitukselta. Sitten ajeltiin taksilla juna-asemalle Purple Rainin soidessa kovaa taustalla ja saatiin kokea maailman kammottavin junamatka ikinä.
Serbiasta päädyttiin Wieniin juomaan luonnollisesti viiniä.
Kaivattiin vähän muutakin huvia kuin vaan festareita, joten mentiin huvipuistoon Wiener Prateriin ja 117 metrin korkeudessa pyöriviin keinukaruselleihin (HYISSSSSS). Vertailumielessä kerrottakoon että Näsinneulan ulkoilmatasanne on 110 metrissä.
Tässä samasta tilanteesta videokuvaa. Kerrottakoon myös, että korkeanpaikankammoni ei ole tuon kokemuksen jälkeen yhtä paha kuin ennen, vaikka paskat housuun -tilanne ei kaukana ollutkaan.
Sieltä sai myös helkkarin hyvää pitsaa, mitä ei kuitenkaan suositella syötäväksi jos aikoo mennä vielä laitteisiin. Extasy-nimeä kantanut vekotin oli ehkä hurjin vempele, missä olen koskaan käynyt. Se pyöri pää alaspäin 120 kilometrin tuntivauhdilla ja ihmiseltä jos toiseltakin lensi siinä oksennus.
Sen sijaan Xu'n loistavia vegaaniruokia suosittelen syötäväksi aina. Vegaaninen "kana" ja "ankka" ja "ranut" ynnä muut herkut veivät kielen mennessään eivätkä oikeastaan maksaneetkaan juuri mitään.
Monen junan ja kaupungin kautta kuljimme foliorullat päässä, mutta onneksi lopputulos oli odotettu.
Päästiin päämäärään Gräfenhainicheniin, missä siemailtiin halvinta itävaltalaista viiniä.
The Very Best oli hyvä (kuva: Intro.de)
Valkosipulileipä oli hyvää (kuva: Jesse)
Litran cuba libret oli vähän liiankin hyviä
Two Door Cinema Club oli niin ihana ku saatto odottaa <3
Darwin Deeez oli ihanin <3 (kuva: Ville)
Kings of Convenience oli täydellinen sunnuntaibändi ja Erlend Oyella oli pakko olla virheetön musamaku, koska se oli varmaan jokaisella keikalla mun vieressä jorailemassa
Ei oo pelkkää legendaa se ovea päin käveleminen, sillä nää ruhjeet tuli bajamajasta.
Jäbät osti Jaguarin Essenistä ja niinpä lähettiin Meltistä pienelle roadtripille.
Rostockissa oli suihkulähde, jossa oli hävyttömän paljon alastomia lapsia uimassa
Lautalla takas Suomeen
ja tällä kertaa Sussen autolla Muurameen Naamat-festivaaleille
Matkalla pysähdyttiin ostaan hevisormuksia Linnatuulen sellasista "purkka-automaateista"
Naamoilla oltiin aika naamat, mut Folke Westside oli enemmän.
Paluumatkalla oli pakko pysähtyä ABC:lle haukkaan hampurilaisia. Se Hesen falafel-hampurilainen on muuten yllättävän hyvää.
Sit muutin Helsinkiin ja sitten lähettiin Forssaan, mutta ne onkin sitten jo ihan uusia tarinoita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)